Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvi. Näytä kaikki tekstit

9. heinäkuuta 2010

Tarkemmin

Kerran vuodessa pitää tappaa rakastettunsa, sanotaan. Olen päättänyt tämän plogin pitää kaksikuvaisena, mutta nyt en osannut valita. Tämä hurahtaminen tuohon makrotasoon surffaa aallonharjalla, mutta lupaan kuvista höpöttämisen yrittää pitää kuosissa. Asiat vaan ovat erikulmista tarkastellen niin erilaisia. Yläkuvassa puistoruusun keskiö. Kärpäsherra alapuolella sai mut ihastumaan itseensa, linssilude. Hymyilee ihan selvästi, eikö!
Ensivaikutelma näytöllä näitä katsellessa (enhän minä siitä kameran näytöstä saa ilman lukulaseja mitään selvää, tsekkaan vain histogrammien yleiskuvan) on aina ihastus. Edellyttäen, että kuva on edes terävää muistuttava. Yksitoista kuvaa kymmenestä menee vielä takaisin bittitaivaalle. Jossakin kirjassa kehotetaan kuvaamaan sarjalaukaisulla, silloin mahdollisuus yhteen terävään kuvaan paranee. Noooh, tuo alempi horsman nuppujen kuva, näytöllä vasta huomasin tuon pari millisen vihreän öttiäisen. Eikä se suurennetuna ole yhtään tarkka, heh. Johan se nyt olisikin, että kolmantena iltana kaikki menisi kuin tanssi.

Tämä pulsaria antoi kuvailla itseään pitkään, tosin melko matkalta, eli paljon on pois rajattuna.
Tuuli oli kova ja se meinasi pudota tuolta lehdeltä, sisukkaasti se kapusi takaisin. Niin sitä pitää!
Vielä pitää kuitenkin opetella laajentamaan tuota tarkkuusaluetta....
Alakuvan öttiäinen valloitti minut täysin. Heinikossa oli varjoliljoja, sillä alue on vanhan Gammelbackan kartanon aluetta. Kuvasin yhden kukan, mutta tarkentaessa huomasin liikettä heteiden juurella. Siellä oli kymmenkunta kolleegaansa möyrimässä siitepölyssä. Tämä ilmeisesti ahdistui tungoksesta ja lähti vaeltamaan kohti heteen päätä. Ja minä tungin putkea miltei kiinni asti. Mutta silmäkin pitää saada teräväksi, matkaa siis on. Vaan mihinkäs tässä kiirettä.

22. kesäkuuta 2010

Keskikesä

Pisin päivä ja lyhyin yö. Valtaosa on korvat höröllään juhannuksen sääennusteista. Töissä kaikilla on juhannuksen alusviikko; eihän tätä nyt kannata aloittaa, vajaa viikko ja kaikkea... Tuon pidennetyn viikonlopun jälkeen moni aloittaa vuosilomansa, loput jatkavat lomia odotellen. Tai no, yksi osa kansasta elää ja kuolee jalkapallon myötä. Futisveikkauslistoja vertaillaan nurkissa. Ranska lähtee kotiin ja toiset loikkaavat länteen, ennakkosuosikit pettävät ja maalit ratkaisevat. Ruotsi sai kielitaitoisen melkeinsammakko prinssinsä. Ititkat ovat äkäisiä ja runsaslukuisia. Noin sataviisikymmentä yötä jouluun!



21. maaliskuuta 2010

Enteitä

Keli tänään oli tuhnuinen, mutta sielu huusi ulkoilua, joten kamera olalle ja tutkailemaan kevään etenemistä. Hankea, lunta, kinosta ja tien peittäviä lätäköitä, no paljasta asvalttia kevyen liikenteen väylillä. Ensimmäisenä taisi iskeä tajuntaa pikkulintujen laulu, keltasirkkuja ja tiaisia. Hetken päästä jokisuiston vastarannalta kantautui lokkien naurua, jess. Kolme mustavarista lensi metsänreunaan, muuttolintuja! Venelaiturin vieressä oli siimoitettuna laaja alue; heikkoa jäätä. Tosin pienen kantaman päässä olivat pilkkimiehet uppoutuneena avantojensa tuijotukseen. Yritän saada maisemasta kiinni näkymää ja yhdistää sitä muistoihin muista keväistä. Muisti pätkii ja silmä näkee vain isoja lumikasoja. Koiranheisi tien vieressä, hetkinen, silmut paksunaan. Kauempana jonkun pihalla omenapuussakin uusi kasvu pakottaa oksien päissä. Räksä istuu soidinväreissään ja tarkkailee mahdollista puolisoa. Naakkapariskunta naakkuu nokikkain sähkötolpan nokassa. Itikka! tosin kahvilan auringonpuoleisen ikkunan välissä, mutta hamuaa valoon. Kevättä on. On, on!



14. maaliskuuta 2010

Pörrö

Ihana käydä illalla saunassa. Se raukaisee mukavasti ja saa unen helposti. Aina ei viitsi yötä vasten kuivatella hiuksiaan aparaateilla. Mukavaa ei ole herätä hiukset toispuoleisena takkupörrönä vasemmalla poskella. Miksei kukaan vie mua kampaajalle?