Vappu

Kaupunki oli autio ja tyhjä mutta kapakat olivat turvoksissa. Työvaki ei marssinut, mutta tilaili tiskiltä tai palveli tiskin toisella puolella. "Ampu tulee", poks, "Hyvää Uuuuutta Vuotta!!!" ***ttu, ny mikää uus vuos o, nyt on Pappu! "Aha, no whotevör, käy hakees yhet" "Eiku, ihaoikeesti, hei, emmä ota enää ku tän vaa, älä nyt niuhota..." "Ostatsä mulle tommosen lehmäpallon?" "Lainaa kybä." "Uskotsä mut silloin ois oikeesti koko tehas pysähtyny, jos MÄ en olis tajunnu painaa sitä nappii, tajuutsä, ..ttu" Niinpä niin, ei ole kotipuolessa mikään muuttunut!

Laiskottelua

Viikko vilahti. Tuli luettua monta kirjaa, kaksi niistä olin ostanut lukeakseni viime kesän kesälomalla. En uskonut itsekään, että voin maata aurinkotuolissa tunti tolkulla ja lukea, käydä välillä uimassa ja taas jatkaa lukemista. Stig Larsson ja Reijo Mäki pitivät koukussaan. Osansa ottivat myös Petri Karra ja Paulo Coelho. En kaivannut yöelämää, mutta rakastin sitä auringon lämpöä samoin, kuin kiiretöntä, kellotonta, kävelyni tahdissa soljuvaa maisemaa. Ihminen tarvitsee myös omaa aikaa. Minä sain yhden viideskymmeneskahdes osan vuodesta kaksituhattakymmenen vain itselleni. Olen levännyt itsekkäästi nautiskellen.