Kieltoja

Suomessa kielletään asioita. Paljon. Laki jonkin asian kieltämisestä saadaan nopeasti laadittua, mutta jos jostakin asiasta olisi myöntämällä tai kannustamalla hyötyä, se hukutetaan komiteaviidakkoon. Miksi pöntöllä seisominen on kielletty? Pönttö, aika suomalainen sana. WC-istuin on vaihtoehtoinen nimi. Nimi kertoo mitä pitää tehdä, eli istua. Miksi ei laiteta käyttöohjeita, miksi heti kielletään ja vielä perustelematta.

Tuolla itäisellä rajallamme tuossakin kohtaa Nuijamaajärvellä oli kuvaaminen sallittua. Ainoastaan viranomaisia ja valvovia kameroita pyydettiin olemaan kuvaamatta, perusteluna oli, että täten suojellaan ko. henkilöiden turvallisuutta. Enhän minä halua kenenkään turvallisuutta varantaa ja niinpä jätin heidät kuvaamatta.

Taivas

Parvekkeeltani eilen klo 19.12 etelän suuntaan

Pihalta klo 19.18 eteläänpäin

Pihalta 19.22 ja edelleen eteläänpäin

Talon ja tien vierestä 19.28 hiukan ylempää kuvaa vasemmalle.

Tien viereltä 19.29 länteen päin. Sinne aurinko katosi, taivaanrannan taa. Huima värishow!

Väsyttää

Kolmetuthatta sata kilometriä viime viikolla, työmatkoja työpäivien jatkeina. Univelkaa. Velka on maksettava, eikös juu. Onneksi tänään on satanut liki koko päivän, saa töpötellä sisällä kantamatta huonoa omaatuntoa. Rikkaakaan en ole laittanut ristiin mihinkään hyödylliseen tekemiseen. Suunnittelen lankojen ostoa ja kynttilöiden esiin kaivamista. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Onneksi maksutaivailta tulee leffoja katkeamattomana putkena. Ei mua John Dillinger hirveesti kiinnosta, mutta Deppiä katselee lystikseen. Huomenna olen ahkerampi.

Metsäreissu

Vihdoinkin viikonloppu, pääsee huokaus perjantai-iltaisin. Kesäaikana tulee viikonloputkin ryntäiltyä siellä ja täällä. Kilometrejä kertyy, jos ei muuten niin mökkireissusta. Vaan nytpä en ajanut viittäkymmentä kilsaa enempää koko viikonloppuna. Siis tosi vähän. Lähimetsiä olen kävellyt iltaisin, sillä valoisaa vielä riittää, ei sieniä. Tosin onpa ottajiakin. Sunnuntaina suunnistimme ensin Haikkoon metsiin ja sieltä vielä Emäsaloon. Saaren metsiä emme tunne, mutta poukkoilimme tienvieren metsiköitä, kun vain autoa sai paikoitettua. Kolmisen tuntia ja viisi haperoa, kaksi kangasrouskua, yksi karvalaukku ja yksi vaalea orakas. Tusina hirvikärpästä, viimeiset kolme listin kotona. Ärsyttäviä.

Syssy

Ei aaltoile viljapelto. Jäljellä on kellastuva korsivainio. Lehtivihreä pakenee maan uumeniin odottamaan lämmintä. Minä kaivaudun peittoihin ja tungen villasukkia jalkaan. Vuorokauden osat erottaa valonmäärästä helposti. Katulyhdyt syttyvät, tähdet erottuvat taivaalla ja leipomisesta lämmin uuni tuntuu mukavalta. Pimeässä ajaminen pitää taas muistutella mieliin, miten senkin unohtaa kesän aikana. Torimyyjillä on juureksia enemmän kuin kukkakimppuja. Kimalaiset liikkuvat kankeasti, ymmärrän hyvin. Iltaisin nukuttaa ja aamulla ei halua nousta ylös. Äääh, revitään sitten huumori tästäkin.

Minäkin

Ruskis

Porvoo

Ruokolahti

Kääntöpuolet

Tarraan valoon. Sieniä saa kohta, sienet tarvitsevat pimeyttä sanoi vanha kansa. Minä en tarvitse, en halua, en tykkää. Marjat kypsyvät ja tulee kaunis ruska. Totta ja sen kylkiäisenä tulee pimeä. Voi sytytellä kynttilöitä ja pukea villasukat, ihanaa. Perään tulee märkää ja loskaa... marrasta, öyks. Miksi ei voisi vain käpertyä koteloon ja nukkua ruusulehdellä? Miksi kolikolla pitää olla kaksi puolta?