24. kesäkuuta 2010

Rauhoittuminen

Kun autoni ikkunasta avautuu ylläolevaa maisema, alan rauhoittua. Siirryn toiseen maailmaan. Takana moottoritie, alla kuuskakkonen ja kohta edessä käännös pienelle sivutielle. Risteyksestä mökki jo häämöttää sireenipensaiden takaa. "Tere, kömmänä" tulee lausuttua ääneen. Jaahas, hyvinhän pensasaita on lähtenyt uuteen kasvuun, vaikka näyttikin teloituksen jälkeen varsin surulliselta. Kurjenmiekat ovat kukassa, ovatpa uljaan näköisiä. Jaahas, akileijat aloittavat kukintojaan, näköjään levinneet jo tuohon tienvierellekin, kiva. Ai sireenitkin kukkivat vielä, ihana tuoksu. Onkohan pöntöissä asukkeja, pitääpä hetken päästä istahtaa keinuun tutkailemaan tilannetta. Oho, kukkapurkin pelakuut eivät ole tykänneet sateesta, tai onhan toisessa vielä kivasti kukkaa. Onpas ruoho kasvanut parissa viikossa, siinä sitä on höttiäisillä piilopaikkoja. Nooo, täytyy jossain välissä surrutella se siistimmäksi. Kappas, istutetut juhannusruusut ovat täydessä nupussa, ihanaa! Oi, miten aurinko lämmittää portaikkoa. Mitkä työasiat?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti