En ole koskaan mihinkään lippukuntiin kuulunut, vaikka umpisolmuja osaankin tehdä. Nyt on vaan pahasti tuo ötökkäjahti jäänyt päälle. Koskaan ei tiedä missä tapaa mielenkiintoisen olennon, enkä nyt tarkoita miehiä. Yläkuvan perhonen lehahti kirjakaupan ikkunaan, tarjouskirjat unohtuivat kun piti kuvaa napsia. Isäntä ei nykyisin loihe enään mitään lausumaan, katselee vaan vinosti hymyillen. Pokkari mahtuu pikkulaukkuun ja tienvieren perhostoukan voi tallentaa vaikka puhelimella. Kätevä emäntä!
