Minä into pinkeenä lauantai aamuna rämeen laidan heinikolle. Ukkokullankin raahasin helteiseen aamukasteeseen. Lahjoin kertomalla, että voi särpiä olutta kannon nokassa minun kuvatessani. Kiikarit otti mukaan, ei olutta. No, tuo näkyhän minua siellä odotti. Koko rämeen penger niitetty. Voi perskurkkana, sanon minä. Kyllähän siinä nyt olis muutama männyntaimi vielä kuukauden pärjännyt, pakkoko tuo keskikesällä on niittää. Ei ole niitynhoidosta kysymys vaan rahan ahneudesta. Mäntytukkeja pitää saada, mitä ovat sen rinnalla hopeatäplät, sinisiiveet, mittarit, kiitäjät ja kirput, kirvat, leppäkertut.
Ääärgghhh!
Sunnuntaina suuntasin naapurin isännän lautatarhan reunoille. Nokkosperhosten uusi sukupolvi oli kuoriutunut. Kaunottaria liihotteli ristiin rastiin. Horsmien seassa sählätessäni osui tämä punainen kaunotar etsimeeni. Elokorento!
Ärh!
VastaaPoistaMinuakin ärsyttää puolestasi!
Voi harmitus!
Mutta, aivan niin, nyt on nokkosperhosia liikkeellä paljon, yksi tuli saunaankin, missä lie oli taas kamera.
Kaunis kuin koru on tuo elokorento :)
kiitos, seijastiina, jaettuna ärghh ikäänkuin häipyy taustalle :)
VastaaPoistaTuota niittykukkien niittämistä minäkin ihmettelen. Vähän ennen juhannusta kukkivat tienavarret kauneimmillaan. Ihailtiin, kun ajeltiin pidempää matkaa Jyväskylään.
VastaaPoistaJuhannukseksi parturoivat sitten kaikki pois, ärrin, murrin.
Hieno kuva korennosta. Meilläkin pörräävät pihapiirissä ristiin, rastiin. Noita elokorentoja onkin tänä kesänä näkynyt harvinaisen paljon.
Perhosrintamalla meillä on ollut hiljaisempaa.
Uusia kuvia odotellen:)
Leena
Kiitti, Leena! Niiton ajankohdasta juuri päättelin, että rahaa suojeltiin :)
VastaaPoistaKorentoja on kaikipuolin ollut ihanasti, rehellisesti sanoen pidän niistä enemmän kuin perhosista. Niillä on luonnetta:) ja ovat aikamoisia linssiluteita=kauan paikoillaan. Siikalahdella ajattelin niitä katsastella vielä lähitulevaisuudessa.